Taisteluni viivyttelyn lohikäärmettä vastaan
10.Askel Jatkoimme henkilökohtaista inventaariota ja kun olimme väärässä myönsimme sen heti
Haluan käyttää nykyään kaikki keinoni jatkaakseni 10.Askeleen työstämistä. Se on keino oppia tuntemaan itseni paremmin ja myös oppia tuntemaan Jumalaa – Jumalaa sellaisena kuin minä hänet käsitän.
Tällä tavalla en ymmärtänyt asioita AA:han päästessäni. Pikemminkin ajattelin niin, että Bill W oli lisännyt kymmenennen askeleen siksi, että askelten kokonaismääräksi tulisi kaksitoista (maaginen luku).
Johtuen uskonnollisesta kasvatuksesta sekä myöhemmin kapinoinnistani uskontoa kohtaan niin siksi minulla olisuuria vaikeuksia Neljännen Askeleen moraalisen sanan kanssa. Iso Kirja tarjosi apua minulle, kun se puhui henkilökohtaisesta inventaariosta. Tämä vapautti minut jatkuvasta sodasta uskontoja vastaan.
Kaksitoista/Kaksitoista-kirjassa kerrotaan heti paikalla tehtävästä inventaariosta. Sitähän olen koettanut tehdä alusta alkaen AA:ssa. Mutta menettelyssäni oli selkeä ero ohjeisiin nähden. Tein tarkastelua tavallisesti vain silloin kun tunteitani loukattiin. Nyttemmin spotcheking on enemmän tietoista ja kurinalaisempaa. Tästä on seurannut se, että kykenen nykyään paremmin käsittelemään ongelmia, mitkä liittyvät arvosteluun, maltin menetykseen, mököttämiseen ja muitten hallitsemiseen.
Minulla oli yksi ongelma, johon en ollut saanut vielä otetta: koen katkeruutta ja vihaa. AA-toverit ovat kertoneet omista negatiivista tunteistaan ja kuinka he niitä käsittelevät. Voin kohteliaasti kuunnella heidän kokemuksiaan pitäen itseäni itärannikon hyväntahtoisimpana tyyppinä. Minun oli vaikeaa tunnustaa tosiasiaa, että katkeruuteni tunkivat ulos jopa korvistani. Jumalan kiitos, kun lopultakin kykenin tekemään läpimurton osallistumalla säännöllisesti AA-kokouksiin sekä työstämällä kaikkia askeleita parhaan kykyni mukaan.
Havaitsin itselleni hyväksi keinoksi tarkastella aina myös edeltäviä askeleita varsinaisen askeleen lisäksi. Kun päädyin uskoon, että minäkin voin toipua, niin tämä käynnisti ihka uuden seikkailun kohden uutta uskoa. Minä myönsin lopultakin, etten omin voimin kykene purjehtimaan raittiin elämän myrskyisellä merellä. Voimattomuuden myöntäminen syvällä sisimässä on tri Jungin ja Silkworthin mielestä välttämätöntä alkoholismista toipumiseen. Kun olin halukas yksityiskohtaisesti kohtaamaan puutteeni, niin yksi vaikeimmista ongelmistani oli älyllisen ylpeyteni myöntäminen ja käsittely.
Hyvitysaskelissa ylpeyteni oli kovalla koitoksella , kun menin tapamaan hyvitettäviäni sekä AA:ssa että AA:n ulkopuolella. Pyysin anteeksi sekä hyvitin aiheuttamamaani vahinkoa olipa se tapahtunut juopottelukaudellani tahi tunnemyrskyssäni raittiina ollessani.
Kymmenennessä Askeleessa eräs kohta hämmentää meitä useita. Yksi askel-ryhmän vetäjä sanoi: ”Minä voin myöntää olevani väärässä, mutta miksi ihmeessä minun tulisi tehdä se välittömästi. Muutama vuosi sitten luin AAGrapevinestä kokemuksen: Välittömästi merkitsee tulenpalavaa kiirettä aina kun havaitsen olevani väärässä. Jos viivyttelen väärässäolemisen myöntämisen kanssa, niin se helposti vesittyy ja jää kalvamaan mieltäni.
Itselleni on tullut päivänselväksi, että väärässäolo minun kannattaa myöntää heti. En tiedä miten on sinun laitasi, mutta minulla vino käsitys ajasta. Se ilmenee silloin, kun minun pitäisi ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin. Aikataulullani on taipumus venyä. Niinpä lykkäilyn lohikäärme nostaa päätään. Kun näin on, niin tarve välittömästä toiminnastani tulee akateeminen kysymys ja voin helposti järkeillä voivani siirtää asian käsittelyä tai jättää asia sikseen.
Helppohan tämä piirre on muissa havaita, koska se on minunkin sisin ominaisuuteni. Olipa kysymys Neljännestä tai Kymmenennestä Askeleesta minun velvollisuus on tutkia itseäni eikä lähimmäisiäni. Sinun inventaariontekeminen ei auta minä pätkääkään. Eikä se auta sinuakaan.