12. Askel – hengellinen herääminen

Koettuamme hengellisen heräämisen näiden askelten tuloksena yritimme saattaa tämän sanoman alkoholisteille sekä toteuttaa näitä periaatteita kaikissa toimissamme.

Kahdestoista Askel on yhdessä mielessä koko ohjelman kulminaatiopiste. Se sitoo yhteen kaikki muut Askeleet, mitkä sitä edeltää ja antaa meille ohjeet, miten soveltaa koko ohjelmaamme arkielämässämme.

Askel jakautuu kolmeen osaan: hengelliseen heräämiseen, yritykseen saattaa sanomaa sekä yritykseen toteuttaa näitä periaatteita kaikissa toimissamme.

Luulenpa, että olen kokenut suurimmat erimielisyydet ja ristiriidat, kun on keskusteltu termistä ”hengellinen herääminen” kuin minkään muun ohjelmaamme liittyvän asian kanssa mukaan lukien ”Jumala”. Suurin osa vaikeuksistani on ollut turhaa ja minkä olisin voinut välttää kiinnittämällä huomioni todella siihen, mitä Askel itsessään sisältää ja hylkäämällä omat ennakkoluuloni hengellisestä heräämisestä.

Aluksi pienen yksityiskohdan ymmärtäminen sai aikaan suuren muutoksen ajattelussani. Askeleessa ei todeta, että ohjelman työstämisen yksi tulos on hengellinen herääminen, vaan siinä todetaan, että ohjelma tuottaa nimenomaan hengellisen heräämisen. Niinpä hengellinen herääminen ei ole vain yksi Askelten työstämisen aikaansaamista tuloksista, vaan se on Askelten todellinen päämäärä. Siksi kohdallani hengellinen herääminen on tulosta yhdentoista muun Askeleen soveltamisesta elämääni. Tuohon työhön sisältyy se, että myönsin rehellisesti alkoholistisen tilanteeni ja että olin menettänyt pelin, ja että halusin hyväksyä avun ehdoitta, ja että kohtasin todellisuuden liittyen puutteisiini ja virheelliseen toimintaani syyttämättä niistä ketään ulkopuolista: äitiäni, isääni, pomoani tai kohtaloani. Tästä on seurannut jatkuva raittius, tasapaino ja vastuunotto, mitkä puolestaan ovat antaneet elämälleni merkityksen, tyydytystä ja iloa, mitä en aikaisemmin ole kokenut.

En ole vielä ottanut esiin Jumalaa tai Korkeampaa Voimaa puhuessani hengellisestä heräämisestä. Tämä ei johdu siitä, että halua jättää Jumalan ulkopuolelle. Jumalan todellisuus liittyy kaikkeen ja on olennaista hengellisessä heräämisessä. Todellisuuden kohtaamisessa kokemukseni mukaan ei kuitenkaan aluksi tarvita sanaa Jumala tai Korkeampi Voima. Näitä sanoja kohtaan ei kuitenkaan tarvitse kokea ennakkoluuloja omaa todellisuutta hahmottaessaan.

Yksi kauan sitten elänyt kirkkoisä totesi: ” Jos haluat oppia tuntemaan Jumalan, niin opi ensin tuntemaan oma itsesi.” Tämä on avainvinkki, mikä on avannut meille monille alkoholisteille toipumismahdollisuuden AA:ssa. Hengellinen herääminen voi todella alkaa ilman sen kummempaa ymmärrystä Jumalasta. Todellisuuden hyväksyminen johtaa tietoisuuden laajenemiseen myös Korkeamman Voiman suhteen.

Hengellisen heräämiseni merkkejä eivät ole valon välähdykset, vaan jatkuva raittius, tasapainoisuuden ja vastuullisuuden lisääntyminen, elämäntarkoituksen löytäminen ja ilo. Jos niitä ei tule tai ne katoavat elämästäni, niin minun on aika panostaa Askelten työstämiseen.

Sanomansaatto vielä kärsiville alkoholisteille on hyvin selvää Kahdennessatoista Askeleessa. Isossa Kirjassa todetaan, ettei mikään muu anna niin hyvää vastustuskykyä juomishalua vastaan, kuin sanomansaatto. Tämä on todellisuutta kohdallani. Järkeilemällä en pääse eroon itsekeskeisyydestäni, mutta sanomansaatto auttaa minua siitä eroonpääsemisessä auttaessani muita heidän ongelmissaan.

Minulla oli yksi ongelma sanomansaatossa. Onnekseni kummini auttoi minua. Olin hermostunut keskustellessani vanhempien, kovemman stoorin omaavien alkoholistien kanssa, koska oma tarinani oli kevyempi ja olin raitistunut nuorena. Kummini sanoi minulle: ”Älä kuuntele Egoasi. Missään ei sanota, että sanomansaaton tulisi olla suurenmoista, me vain viemme viestiä toipumismahdollisuudesta. Ei tarvita lavasäteilyä. Sinun oma kokemuksesi, voimasi ja toivosi on riittävää. Niin kauan kuin toimit vilpittömästi, niin viet sanomaa oikein.”

Kolmas osuus Kahdennestatoista Askeleesta – näitten peraatteiden soveltaminen kaikissa toimissamme – merkitsee minulle todella paljon. Minulle se tarkoittaa, etten halua olla kaksinaskeltaja, haluan työstää kaikkia Askeleita – en vain niitä, joista pidän. Muistan, että puolinaiset toimenpiteet eivät auttaneet. Periaatteemme eivät toimi elämässäni, ellen todella sovella niitä kotonani, työssäni ja sosiaalisessa elämässäni.

Sata ensimmäistä AA:n jäsentä, jotka laativat Kaksitoista Askelta, tiesivät mitä tekivät. He olisivat voineet sisällyttää ohjelmaan kaksi askelta, kymmenen askelta tai kaksikymmentä askelta. He halusivat sisällyttää Askeliimme kaikki tarpeelliset toimenpiteet. He työstivät koko ohjelmaa, eivät siksi, että olisivat olleet pyhimyksiä, vaan siksi, että halusivat voida hyvin. Minulla ei ole mitään syytä luulla, että tarvitsisin ohjelmaa vähemmän kuin alkuaikojen jäsenet.

Haluan pitää ohjelman yksinkertaisena kuten kuka muu AA:n jäsen, mutta tiedän, että raittiuteni, mielenterveyteni ja elämäni on sidoksissa kaikkiin Askeliin.

TP/AAGrapevine, käännös Pena K.